perjantai 25. syyskuuta 2015

välimuistaminen sny-parilta

Posti toi minulle aurinkoiset terveiset sny-pariltani jo joitakin päiviä sitten vaan en nyyisellään oikein ehdi tai jaksa olla tietokoneella ja en ole vielä oppinut tätä blogia päivittämään kännykällä. Vaan kiitos kortista, se tuli kyllä sopivasti piristämään sairauksien ja väsymyksen täyttämää arkea. Villasukille on aina käyttöä, mie ainakin käytän niitä ihan aina. Olen kylmälle herkkä jaloistani vaikka muuten olenkin kovin lämminverinen. Eli mie kotosalla saatan hyvin olla t-paidassa/topissa ja tietty pikkareissa ja jalassa villasukat. Miulla on myös sellaiset läpinäkyvät saappaat ja harmikseni ne ei vaan tunnu jalassa niin mukavilta, että niissä alkaisi mitenkään ilokseen kulkea.

Ja sitten se kortti;



Kuva on valitettavan suttuinen, en vain saanut tarkennettua paremmin. Vaan noinhan se menee, ja kuten pappi isäni hautajaisissakin sanoi...elämä on kaikille alussa kuin valkea kangas, noin se juuri on. Langasta se kangaskin tulee ja jokainen meistä itse siihen värit valitsee. Paljon olen taas nyt syksyn tullen miettinyt asioita ja elämän suuria kysymyksiä, liekkö jotain lähestyvää 40 vuoden kriisiä tässä alkaa valmistella. Vaan mitään päätöksiä en ole tehnyt enkä hätiköiden tee...katsellaan kaikessa rauhassa.

Käsitöiden kanssa tuntuu junnavvaan. Mihinkään ei oikein ole inspiraatiota tahi energiaa. Iltaisin olen niin väsynyt usein, ettei jaksa edes ajatella mitään käsitöitä. Nytkin on odottamassa tekijäänsä neljät sukat, joita kolmet odottaa päättelyä, koristelua, sekä yksi torkkupeitto. Vaan yhdet sukat sentään sain tehtyä valmiiksi asti, näitä samanmoisia on tänä syksynä tullut tehtyä jo useampi...joten siksi näistä varmaan katosi jo se enin tekemisen palo. Vaan malli on aina niin kaunis Olga, lankana 7 veikka graffitin harmaa ja polkka, kulutus 136 g. Menevät lahjaksi facebookin kautta ihmiselle, joka ei kaihin vuoksi enää näe tummia sävyjä neuloa.




                                                Kiitos kun kävit, kommetti ilahduttaa aina!

                                                                   ANNE-MARI

torstai 10. syyskuuta 2015

Olipa miulla jännittävä ilta


eilen kyläreissulla puhelimeen piippasi viestin ja sain ilmoituksen saapuneesta paketista. Koska en mitään muuta odottanut tuohon smartpostiin saapuvaksi ajattelin, että sen täytyy olla sny-paketti ja hetihän se oli haettava. Ja voi mikä paketti minulle saapuikaan. Kolme kerää teeteen pallasta ja ihanissa väreissä. Ohje apupupuun, joka kyllä täytyy tehdä vaan nyt mietin et raaskinko mie noita pehmoisia pallaksia tuohon käyttää vai teenkö vaihtarit? Ja kaksi keristä oli pyöräytetty palloiksi ja sisällä luvattiin olevan yllätys. No illalla lapset hyvissä ajoin nukkumaan ja mie pallojeni pariin. Olo oli kyllä taas aika aikuismainen kun yksinäni hihittelin kerää uudelleen pyöritellessäni ja välillä miettiessäni kilahtiko äsken joku lattialle? Mitään ei kyllä silmään satu. Väliin silmiin sattui kimallus kerän keskeltä ja mie mietin että kimaltaakos tämä lankakerä?  Ja kimaltihan siellä, katsos vaikka;




Kerien sisältä palajstui pieniä, metallisia neuleaiheisia koristeita ja yksi isompi laattakin sekä hauska puikkomitta avaimenperä, kuvat ovat valitettavan huonoja, valo ei vaan meinaa illalla  riittää. Yksi koristeista oli onnistunut putoamaan ja siitä se ihmettelemäni kilahdus oli kuulunut, onneksi pudonnut löytyi,



Ja tässä paketti vielä kokonaisuudessaan, kaikkineen aivan ihana paketti ja apupupu pitää ehdottomasti tehdä.




Paketissa oli tosiaan teeteen pallas lankaa, ihania pikkuisia koristeita ja puikkomitta, karkkia pari pussia sekä purkkaa, itsetehty tiskirätti ja parikin korttia. Kehoitus myös herkutella :)

Oikeasti olen kyllä ihan mykistynyt, sain taas niin mukavan paketin jotta. Päiväkin oli mitä parhain, kipeänä olen ollut ja tuli kyllä kivasti piristämään. Parilleni iso kiitos hienosta paketista.

Ja kuten tiedätte, mä en oikein tule toimeen noiden pienten näperrysten kanssa. Siskokin toivoi aiemmin täältä näkynyttä avainnauhaa jo alkukesästä vaan nyt sen vasta sain näperrettyä ja kuvakin tuli otettua niin, että viimeinen lanka vielä törröttää kiinni. Bambulankaa tähän työhän kului huimat 20 grammaa.

Ja omia jalkoja jää lämmittämään täällä jo aiemmin nähdyn kaltaiset olga-sukat. Lankana 7 veljestä tumma harmaa ja polkka. Kulutus 130 grammaa.



                                              Mukavaa loppuviikkoa!

                                   Anne-Mari

lauantai 5. syyskuuta 2015

Multnomah-huivin uusi mahdollisuus

Jotenkin ihastuin tuohon multnomah-huiviin vaikkei se ensimmäisellä yrittämällä ollutkaan ihan odotusten mukainen. Nyt tein toisen ja onnistui paremmin. Lanka oli vähän pettymys, kokonaan akryylia ja se kyllä tuntui jo neulottaessa ja väritkin olivat vähän pettymys vaikkeivat niin huonot ole oikeasti mitä kuvissa. Huivin alkusilmukat loin viime viikon torstaina ennen reissuun lähtöä ja siellä reissussa neuloa tikuttelin milloin ennätin. Halpis-pyörötkin onnistuin katkaisemaan tätä neuloessa.














Lanka  oli tosiaan jotain ALIZEN Silver jokulanka, ainoa hyvä puoli oli, että huivi oikeni kostuttamalla ja muutaman kerran rumpsattamalla oikeisiin mittoihin, hieman nuppineuloilla siten sitä laittelin kiinni kuivumaan. Vaan ohjeeseen olen ihastunut, joskin vähän tympeähän tuota aina oikeasta on aina neuloa. Lankaakin kului vain 160 grammaan.

                                                          ANNE-MARI

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

työkaverin pikkuiselle ja tukholman tuliaisia

Työkaverini jäi heinäkuun lopulla kesälomalla ja elokuun lopussa piti alkaa äitiysloma. Vaan pikkuinen päättikin kiirehtiä maailmaan jo heinäkuun viimeisinä päivinä ja kiirehän se tuli lahjaa tekemään. Langat tilasin ja itse peitto tulikin virkattua muutamina iltoina. Lankana 7 veljestä ja kulutus 390 grammaa. Tähän peittoon tein vartavasten sekaraitaa, jotenkin olen riippuvainen tasaraidoista sekä myös samoina toistuvista raidoista.




Sny-pariltani sain jo perjantaina postissa kortin, vaan olin lähdössä reissuun, joten julkaisu jäi nyt tänne.



"Elämä ei ole tulemista johonkin päämäärään, se on matka, joka antaa voiman ja valon sydämensä tien seuraajalle" - Katri Helena.  Tuon kun aina muistaisi, kaiken arki kiireen keskellä. Parini kysyi kortissa lankavalintaa? Pysyäkkö minulle tutussa ja turvallisessa langassa vai laittaa pakettiin jotain ei villaista? Täytyy nyt tarkentaa, että lempilankani on ehdottomasti villa- tai villasekoitelangat vaan kyllä mie tykkään muistakin langoista, etenkin luonnonkuituisista. Ja kylläpä mie reissussa neuloin huivin akryylilangasta, joten voit ihan rennosti miettiä muitakin lankoja..

Ja tosiaan reissussa neuloin itselleni toisen multnomah-huivin. Ensimmäistä tein 6 kk, tämä toinen sai alkunsa torstai-iltana ja eilen päättelin, kuvia saatte, kunhan huivi kuivuu. Ja lankaakin tärkeämmäksi totesin taas kerran ne laadukkaat välineet. Kesken huivin sain tuollaisen halppis-pyörö kaapelin poikki ja Helsingin stokkalta kävin sitten itselleni tuliaisiksi ostamassa hieman varusteita.  Eli tykkään addin pyöröistä, knit pron hiilikuituisista puikoista ja silmukkamerkkejäkin tuntuu aina hukkuvan, vinkvink. Ja täytyy nyt vielä todeta, että tällä kertaa se multnomah-huivi on jopa sitä kokoa mitä aluksi kuvittelin, olisi hyvä ohjeeseen laittaa jonkinlainen lankasuositus, millä saa huivista tms. kuvan kokoa olevan.


 
Aurinkoisia syyspäiviä!
 
 
Anne-Mari