lauantai 22. marraskuuta 2014

Perussukka on pop...rock vai mitä?

No jopa keksin otsikon. Eilen tein töissä 20 tunnin työpäivän ja nyt vasta unilta herättyäni, ei oikein sytytä. Koetin miettinä jotain kivaa otsikkoa, jolla voisin esitellä teille tekemäni perussukat. Vähän mietin jo, että kehtaako näitä edes enää julkaista, että kun facebook ja kaikki blogit on täynnä mitä hienoimpia sukkia, on kirjoneuletta ja palmikkoa,valepalmikkoa, kulpaa ja vaikka sun mitä. Ja mie vaan näitä raitaisia tikutan ja jos edes yksi väri on harmaa, niin miehän tykkään. Nämäkin sukat kun sain jalkaani, niin se oli rakkautta ensi tuntumalla. Tiedäthän sinäkin, miltä tuntuu uusi villasukka jalassa? 

Nämä jalassa ajattelin ottaa joulun vastaan ja kaikki joulun vapaatkin viettää. Aatonhan mie olen töissä vaan sen jälkeen vapaalla kokonaiset neljä päivää. Ehtii siinä villasukissa liukastelemaan. Meillä on uudessa kodissa laminaatti ja olen joutunut toteamaan sen liukkaaksi, kuten myös kissat. Ja kissoista puheenollen, mie en ole muistanut tai ehtinyt teille kertomaan, kun meille tuli Matti-kissa. Tai tuli jo elokuussa ja syyskuussa katosi. Mie jo luulin, että mäni ajoiksi vaan sitten päivää ennen muuttoa mie satuin vielä käymään Piskiksen sivuilla ja siellähän se Matti-poika köllötteli, oli loukutettu navesta, siitä miun vanhan kodin läheltä. Arvatkaa oliko mie onnellinen, kun sain kadonnneen kotia. Mattihan on kodinton löytökissa, jonka mie lupauduin ottamaan, kun se tuttavani navettaan alkoi kotia tekemään kesällä, kuka lie hyljännyt aiemmin. 

Vaan katsokaas miten komia kolli miulla on nyt muiden kaverina:



Ja uusista sukistakin mie päätin sitten ihan kolme kuvaa teille näyttää, jotta työ tietäisitte, että vaikka ne on ihan perussukat, niin ne on miun mielestä sekä pop että rock. Parhautta. 

Lankana tuttu ja turvallinen, nopea neuloa eli 7 veljestä ja kulutus 177 g.


                                      Mukvaa marrraskuun loppua!


                                                       Anne-Mari

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Marraskuun sny-paketti

Eilen postipoika oli paketin kotiin kantanut ja tyttökin osasi jo puhelimessa kertoa, täällä on sulle postia sun snyltä. Joten olipa kiva ajella iltavuorosta kotia. Paketti oli kiva ja siinä ollut lanka mun mieleen, vaikka onkin ohuempaa, kuin mitä nykyisin paljon neulon. Olen aiemminkin hankkinut tuota roosa-nauhan lankaa ja löytyypä minulta jopa se heidän sukkaohje-lehtinenkin. Paketissa oli myös kanelia ja inkivääriä, piparimuotti, ilmeisesti hankauspesin tms., mattoveitsi, suklaata ja erittäin tarpeellista käsirasvaa. Sekä kortti.




Lanka on kyllä niin herkkua väriltään, täytynee se ottaa jatkojalostukseen kunhan  tuota epäonnista kyjylistaa saa vähän siivottua. Kyjyhän meni mönkään, kun en kai osannut oikeana päivänä käydä kirjaamassa viimeistä aloitusta ja sittenmmin en päässyt ollenkaan novitan kirjoituksiani muokkaamaan tai kirjoittamaan, joten saapi olla miun puolesta. Tikutellaan tai koukutellaan silti työt valmiiksi, kunhan ennätetään,

Muutto alkaa olla jo voiton puolella. Tavarat on löytäneet paikkansa, siis ne jotka olen päättänyt, että haluan säilyttää. Sohva saapui viime perjantaina ja jotain pieniä hankintoja vielä pitää tehdä, jotta saa muutamat koriste-esineet esille. Ja verhothan meillä on vaan nopeasti jotain ikkunaan viritelty, täytyy koettaa jostain löytää vähän ylimääräistä aikaa, jotta ehtii noita entisiä vähän sopivimmiksi ompelemaan. Vaan ompa ollut aika rankkaa ja lapsetkin on jossain ihme tilassa, niin levottomia ja käyttäytyvät hyvin kummasti. Toivottavasti alkaa heidänkin olo pikkuhiljaa tasaantumaan.

Sny-parilleni kaunis kiitos paketista. Hurjaa ajatella, jotta kohta on jo joulukuu ja kierroksen viimeiset paketit käsissä. Mihin tämä aika katoaa? Vaan on tämä aina yhtä kivaa, monen monta kurjaa päivää on saanut kivaksi muutettua, joko omia paketteja ihastellessa tai miettiessä miten omaa paria voisi ilahduttaa, sepä ei olekkaan aina niin helppoa, tietää mistä toinen tykkäisi.

                                             
              Sytytelkää kynttilöitä pimeitä iltoja valaisemaan,

                                         kiitos kun kävit









                                         ANNE-MARI

maanantai 10. marraskuuta 2014

Facebookin yllärisukat

On sitä tänäpäivänä olemassa vaikka millaista ryhmää ja keräystä. Moneen olen ottanut osaa, liekkö johtunee tuosta massiivisesta lankavarastosta, minkä itselläni paljastin olevan lokakuun alussa, kun muuttoa aloin tekemään. Yksi niitä monista on facebookin villasukat villitsee ryhmän sukkavaihto ja perjantain posti toi minulle ihanat ja juuri sopivat peppisukat, tekijä jäi tuntemattomaksi.





Muutto on tosiaan onnistuneesti takana, pikkuhiljaa tavarat alkaa mennä paikoilleen ja koti tuntumaan kodilta. Vaikka välillä haikeus tulee mieleen, on päällimmäisenä kuitenkin helpottunut olo. Vaikea asia on saatu päätökseen ja nyt voi alkaa rakentamaan uutta. 

Kyjyt meni kyllä niin pieleen meikäläiseltä. En päässyt päivittämään neulomoon viimeisiä aloituksia ja annoin olla. Tikutellaan niitä näitä, ilman tempauksia. 


                                                            Anne-Mari

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Testipäivitys muuttotouhujen keskeltä

Muutto oli jo reilu viikko sitten vaan täällä sitä laatikoiden keskellä vielä asustellaan. Pöytäkone on vielä pakattuna ja nyt ajattelin kokeilla kuvankäsittelyä tällä meidän läppärillä. Ennen muutoa jo valmistui kyjytyönä aloitettu isoäidin ruutu-huivi, se on virkattu pirkka-villalangasta ja reunaan virkkasin vielä aiemmin sny-pariltani Irinalta saaman röyhelölangan, lankaa kului kaikkineen n. 270 grammaa vaan tarkka tieto on vielä pakattuna.




Huivi on  aika pieni, ylettää juuri ja juuri hartioiden ympäri.

Ja sain vielä ennen muuttoa sny-pariltani välimuistamisen, kirjeen ja kauniin, nahkaisen kukan,jota voi käyttää kahdella tapaa - hakaneulalla takissa tai vaikka kassissa tai sitten vaikka klipsillä hiuksissa tai missä vaan. Kaunis kiitos parilleni, uuden osoitteen olen emolle ilmoittanut.




Eilen satoi lunta, hyrr...kaivakaahan villasukat varpaita lämmittämään :)

Anne-Mari