tiistai 25. kesäkuuta 2013

Aivan ihana yllätys!

Tänään postissa sain vihreä kirjekuoren, joka pullotuksellaan paljasti sisältävänsä jotain muuta kuin laskuja tai kutsuja juhliin. Hetken aikaa kuori kädessäni mietin, mitä olen taas mahtanut tilata ja unohtaa eikä lähettäjänkään nimi herättänyt mielessäni mitään ajatusta sisällöstä. Ja voi mahdotonta miten yllätyin, kun kuoren avasin. Yllätyspostia oli minulle kähettänyt Silmukat ristissä-blogin Knea, joten suurkiitokset ihanasta kesäylläristä vielä tätäkin kautta. Kortin mukaan olin kommettinumeron 500 jättäjä ja siksi moisen kiitospaketin sain.



Ja tässäpäs teille vielä kerran yksi kuva tuosta minun ensimmäisestä värjäyskokeilusta. Oikealla lanka l.valkea 7 veljestä, keskellä varsiosilla värjätty l. valkea suomalainen sukkalanka ja vasemmalla lehtiosilla värjätty  7 veljestä l. valkea. Kyllähän lankan väri muuttui, mutta hieman vaalea. Tänään pitäisi tilauksen saapua apteekkiin ja pääsen ehken illalla jo uutta liemeä tekemään.

Ja kuten Mari kommentteihin jo kirjoittikin, kyllähän sitä oikeasti ennättää tänä kesänä vielä lankaa värjäämään ja materiaaleja kokeilemaan vaikka monen kasvin osalta kulta-aika on jo mennyt. Ehdottomasti aion kokeilla tätä lisää. Suunnitelmissa on jo käyttötarkoitus, katsotaan saanko nyt värjättyä tarpeeksi lankaa sitä varten vai täytyykö näistä tyytyä sukkia kutomaan.

                                                           

                                                                             Anne-Mari

maanantai 24. kesäkuuta 2013

ruttojuurisoppaa

Juhannus oli ja meni, enkä tänne edes ennättänyt hyvän jussin toivotuksia esittämään. Toivottavasti kukin on kuitenkin saanut viettää toivomansa juhannuksen. Minun toiveissa oli hieman lepoa, hyvää ruokaa ja valitettavasti myös roppakaupalla töitä. Eli olin töissä jokaisena päivänä. Mutta muuten juhannus oli ja meni varsin rauhallisena, meillä oli isommat pojat mummon luona ja heti rauhoittuu elämänmeno hieman, kun osa on reissussa. Syötiin ja juotiin ja vastojen kanssa saunottiin. Saunoittekos te vastan vai vihdan kanssa?

Ja juhannuspäivänä se sitten iski, vähän kuin salama kirkkaalta taivaalta kesken työpäivän alkoi polttelemaan ja eihän se muu auttanut, kuin puskaan kädet pistää ja ruttojuuret poimia. Ja mikäkö se sitten iski? No aivan mieletön langanvärjäyshullutus. Ei auttanut järjen äänen paljon päässä takoa, ettei minulle ole tarvittavia välineitä tai tarvikkeita vaan patahan lähti porisemaan.

                                                                        (ruttojuuri?)
                                                                   (lehdet liemessä)
                                                               (varret odottelee vuoroaan)
                                                                    (Väri oli kauniin ruskeaa)
                                                      (varastojen kätköistä kaivelin lankaa)
                                                              (ja eikun pataan muhimaan)

Mies jo kattilaan katsottuaan hetken mietti, että spagettiakos se emäntä nyt keittää, onneksi ei sentään maistanut. Minä en ole ennen lankaa mitenkään värjännyt ja itselleni tuttuun tapaan en kauhean tarkkoja suunnitelmia tehnyt vaan sellaisen rennolla kokeilufiiliksellä mentiin. Ja lankaa en käsitellyt mitenkään, kun ei varastoistani mitään sopivaa ainetta löytynyt ja kylläpä tämä varmaan olisi puretuksen kaivannut - sen verran hentoinen väri lankaan tarttui. Ylempi kuva otettu ulkona aurinkoisella säällä ja alempi päivällä sisätiloissa.


Ruttojuureen tai mikäpä lie, päädyin siksi, että sitä kasvaa meidän tontilla ihan riesaksi asti. Koetin googlen avulla hakea tietoa ruttojuurella värjäämisestä, mutten sitä löytänyt ja siksipä suin päin säntäsin ja ihan mielenkiintoinen kokeilu tämä oli. Langan väri on hyvin vaalea ja siinä on aavistus vihertävää, vaikkei sitä oikein kuvaan saanut ikuistettua. Nyt mä voin sanoa, että ai in loov, aivan myyty olen ja ihan vähän harmittaa, että näin myöhään tähän hommaan sytyin, ilmeisen monen kasvin paras aika on jo ohi tältä kesää. Mutta minähän en pikkuasioihin takerru ja kunhan saan täydennettyä tarvikkeitani, niin ehdottomasti tänä kesänä kokeilen lisää.

                                                                       Anne-Mari

PS. Kaikki 121 lappua on valmiina ja vain 8 odottaa päättelyä...jee sillekkin :)

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Patalappupari ja pikkuriikkisiä tossuja

Ei oikein kulje käsityöt eikä etenkään mikään tunnu valmistuvan. Torkkupeittoon on kasassa paloja 118, joista pääteltynä 90. Ajattelin kokeilla peittoa koossa 11*11 eli vielä kolme lappua täytyisi tehdä ja päätellä ennen kasaamista. Työläintä on ollut koettaa katsoa, ettei samanlaisia paloja tule. Neljä palaa on aika lähellä, palat erottuvat toisistaan vain harmaa/beige raidalla ja pari palaa hylkäsin, kun ne sattuivat samoiksi. Mutta toivon edelleen, että tämän kuun aikana peitto valmistuu.

Valmiiksi olen saanut yhden patalappuparin. Lankana tässä on 7 veljestä jämiä ja harmaa lanka taitaa olla suomalaista sukkalankaa. Takakappale on virkattu pylväillä. Kulutus 138 grammaa.


Ja siskoni toiveesta tein hänelle avaimenperätossun. Tai tein niitä neljä, jotta voi valita, toivoi vähän iloisemman väristä kuin ensimmäiset kokeilutossut. Lankana näissä pienen pienet kerät 7 veljestä ja mitä lie langanloppuja, kulutus 12 grammaa.


Tänään on pienin lapsi ensimmäistä päivää päivähoidossa, aika haikea fiilis oli sinne jättäessä. Joskin nyt oli jo parempi olo, kuin kuukausi sitten, kun työt aloitin. Töissä olo on ollut mukavaa ja erityisesti palkkapäivä aina minua ilahduttaa. Työt ja kaikenlaiset pihatyöt verottaa kyllä minun käsityöaikaa aika paljon, siksipä juuri mikään ei tunnu valmistuvan. Ilo on kuitenkin aina ollut huomata, että täällä joku käy ja kommentti ilahduttaa erityisesti, joten kiitos teille niistä.

                                                     


                                                                 Aurinkoisia kesäpäiviä

                                                                       Anne-Mari

torstai 6. kesäkuuta 2013

Pikkuiset Inkerit

Töissä menee päviät niin sukkelaan ja illalla on niin totaalisen uupunut, ettei juurikaan jaksa käsitöitä tehdä. Pienelle neidille ja hänen vaaville sain sentään neulottua pienet ja pienenpienet Inkeri-sukat. Lankana näissä on suomalainen sukkalanka ja raidoissa lisäksi joitakin 7 veljestä sävyjä, langanmenekki 92 grammaa. Kiva oli tehdä ja tyttö tyytyväinen. Jotenkin minusta nämä pienet työt kaikkine päättelyineen on vain niin työläitä, että siksi aina kestää valmistuminen. Tyytyväinen olen kuitenkin, että blogin kirjoittaminen nopeuttaa minun päättelyä, ennen saattoi kerääntyä puolivalmiit työt odottamaan lankojen päättelyä kuukausiksi ja nyt kuitenkin viikon sisään tartun toimeen ja viimeistelen työt valmiiksi.











Peittoprojekti myös etenee, joskin ärsyttävän hitaasti. Laskin juuri tänään, että 101 lappua on valmiina, kymmenkunta odottaa vielä päättelyä ja arvioisin, että 10-20 lappua pitää vielä virkata. Toivossa elän, että tämän kuun aikana peitto nyt vihdoin ja viimein valmistuu. Voisi muuten käydä köpelösti tämän vuoden tavoitteen kanssa, siis sen ensimmäisenä asetetun, kymppikilon kulutuksen.

                                                                        Anne-Mari